RUSLANIA: Leppänen Airi. Sevortjan Anna. Dzibladze Juri. Venäjän ihmisoikeusliike (na finskom jazyke).

Kirja on ajankohtainen katsaus Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ihmisoikeusjärjestöt ja riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus.Teoksessa keskeiset venäläiset ihmisoikeusaktivistit - muiden muassa Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts - tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismin ja etnisen syrjinnän ilmenemismuotoihin, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappioon, ympäristöliikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venäjällä. Teoksessa esitellään myös Venäjän keskeisimmät ihmisoikeusjärjestöt ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmästä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden äiteihin ja Memorialiin unohtamatta myöskään Venäjän alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyötä. Näitä järjestöjä ei perustettu ylhäältä käsin, vaan ne syntyivät spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle.Kirja on välttämätön tietopaketti kaikille uuden Venäjän yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneille.LEHDISTöTIEDOTEMiten voitte, Venäjän ihmisoikeudet?Sananvapaus, nationalismi, etninen syrjintä, Tsetsenia, ympäristöliike. Helsingin kirjamessuilla julkaistaan painotuore kirja Venäjän ihmisoikeusliike (Gaudeamus). Kirja on katsaus Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan. Sen ovat toimittaneet venäläiset ihmisoikeusaktivistit Juri Dzibladze ja Anna Sevortjan sekä toimittaja ja suomentaja Airi Leppänen.Venäjän ihmisoikeusliike on naapurimaan ihmisoikeuksien kuvauksena ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se kertoo, miten voi Venäjän riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus vuonna 2007. Kirja on lyhennetty, uudistettu ja osin uudelleen kirjoitettu versio Pravozastsitnoje v Rossii, Kolletivnyi portret (2004) -teoksesta.Keskeiset ihmisoikeusaktivistit, kuten Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Loksina ja Aleksandr Golts, tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismiin ja etnisen syrjintään, Tsetsenian tilanteeseen, armeijan rappiotilaan, ympäristöliikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venäjällä.Kirjassa nousevat esiin Venäjän keskeisimmät ihmisoikeusjärjestöt ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova-Helsinki-ryhmästä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden äiteihin ja Memoriaaliin, unohtamatta Venäjän alueilla tapahtuvaa aktiivista ihmisoikeustyötä. Näitä järjestöjä ei perustettu ylhäältä käsin, vaan ne syntyivät spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle.Venäjän ihmisoikeusliike -kirjan suomalainen julkaisija on Solidaarisuus (Kansainvälinen solidaarisuussäätiö). Vuonna 1970 perustettu kehitysyhteistyöjärjestö on toiminut 2001 lähtien Venäjän Karjalassa. Tärkein saavutus on ollut Karjalan tasavallan ensimmäisen turvakodin perustaminen Sortavalaan. Solidaarisuus on verkostoitunut alueella aktiivisesti sekä suomalaisten että venäläisten kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa.