Muutokset Venajalla ja Euroopassa heijastuvat Suomen ja Venajan suhteisiin. Miten rakentaa onnistunutta idanpolitiikkaa tana paivana?

Kirja valaisee Suomen ja Venajan suhteita uudesta, tuoreesta nakokulmasta. Kylman sodan aikakaudella Suomen idanpolitiikan ongelmana oli, miten elaa itsenaisena lantisena demokratiana erilaista yhteiskuntaideologiaa edustavan suurvallan naapurina. Tilanne on Neuvostoliiton hajoamisen, Suomen EU-jasenyyden ja Nato-option myota radikaalisti muuttunut.

Taman paivan Venaja sanoutuu irti mystifioiduista Venaja-kasityksista ja pyrkii tasavertaiseen kumppanuuteen EU-valtioiden kanssa. Suomi haluaa olla tavallinen eurooppalainen valtio, kun taas Venaja vaatii tulla tunnustetuksi tavallisena suurvaltana. Mika on paras tapa ratkaista naapuruussuhteen yhtalo? Voiko neuvostoajan parjattu "erityissuhde" antaa perustaa, jolle rakentaa uskottavaa ja toimivaa Venaja-politiikkaa?

Venalaisten ulkopolitiikan sidosryhmien kasityksia analysoimalla kirjassa muun muassa selvitetaan, milta EU-Suomi nayttaa Moskovan nakokulmasta. Samalla teos ravistelee ja haastaa ajankohtaisessa suomalaisessa keskustelussa esiintyvia kliseita ja ennakko-oletuksia.

Helena Rytovuori-Apunen toimii erikoistutkijana Tampereen yliopistossa. Vuosina 1998-2006 han tyoskenteli kansainvalisen politiikan professorina samassa yliopistossa erityisalanaan Venaja-tutkimus, Venajan ja EU:n suhteet ja Suomen idansuhteet.

Автор(ы): Рютевуори-Апунен Хелена.
Издатель/ Изготовитель: Helsinki: EDITA 2008 г.
339 страниц, Мягкая обложка
ISBN 978-951-37-4713-8

Наличие: заканчивается в магазине