RUSLANIA: Valamo ja sen sanoma

Suuren Laatokan pohjoisosassa, noin 40 kilometria rannikosta, kohoavat jylhankauniit Valamon saaret. Jo ammoin perustettiin saarille ortodoksinen luostari. Monissa sodissa ja tulipaloissa luostari tuhoutui, mutta nousi aina uudelleen tuhkasta ja jatkoi toimintaansa. Luostarin vaikutus sateili laajalle ymparistoon, jopa kauas uudelle mantereelle saakka.

Monet Pohjois-Venajan luostareista kuten tunnetut Solovetskin ja Syvarin luostari olivat Valamossa kilvoitelleiden munkkiveljien perustamia. Vuonna 1793 vihittiin Valamossa kahdeksan munkkia matkalle halki Venajan ja Siperian tekemaan ortodoksista lahetystyota Alaskassa. Valamon luostari oli Venajan keisariperheiden erityisessa suosiossa. Aleksanteri I lahjoitti luostarille taydellisen kulta- ja ho-peabrokadista ommellun puvuston, johon kuului 11 papin ja 5 diakonin pukua. Luostari eli loistonsa paivia viime vuosisadan vaihteen aikoina. Uusi mahtava paakirkko oli vasta valmistunut, veljeston lukumaara nousi toiselle tuhannelle. Luostarin maine kiiri kaikkialle kristilliseen maailmaan ja toivioretkelaisia saapui Valamoon lahelta ja kaukaa.

Suomen itsenaisyyden ensimmaisina vuosikymmenina Valamo muodostui monien suomalaisten niinkuin myos ulkomaalaisten-kin matkailukohteeksi. Presidentti Stahlberg vieraili Valamon luostarissa 18. kesakuuta 1920. Hanelle tarjottiin paivallinen "keisarillisessa huoneistossa", jossa Aleksanteri II puolisonsa Maria Aleksandrovnan kanssa on asunut luostarissa kaydessaan. Vuoden 1923 karjalaisten heimojuhlat kokosivat Valamoon 3000 osanottajaa ja vuonna 1933 piti lottajarjesto kesaiset lottapaivat Valamossa. Tanskan prinssi Wilhelm vieraili luostarissa vuonna 1938.

Sotien seurauksena rajan taakse jaaneen luostarin toiminta jatkuu nyt Heinavedella Uuden Valamon luostarissa. Siita on muodostunut ortodoksisen kirkon ja ortodoksien tarkea kokous- ja kohtauspaikka. Vuonna 1977 vihitty uusi kirkko nahtavyyksineen seka luostarialuetta ymparoiva kaunis luonto keraa kesaisin runsaasti matkailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kirjan runsas kuvitus ja asiantuntijoiden kuvaukset kertovat Valamon saarien luonnosta, kirkkoarkkitehtuurista, elamasta ja tapahtumista luostarisaarilla seka Uudesta Valamosta Heinavedella.

Valamo ja sen sanoma - pyhainkuvat, ikonit, valamolainen musiikki ja kirjallisuus, Valamon henkinen ja hengellinen sanoma ovat elavaa todellisuutta, joka puhuttelee myos tamanpaivan ihmista.